Onpas vierähtänyt melkomoinen tovi siitä, kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Yksinkertaisesti ei ole ollut mitään kirjoitettavaa. Pysyttelen aika visusti tässä omassa tönössä, eikä kokemuksia Nurmijärveltä ole tullut. Hiljaiseloa.

Ei täällä hirveästi tapahdu. Kulttuuria mennään kokemaan Helsinkiin. Nurmijärven kirkonkylän elokuvateatterissakaan en ole vielä koskaan käynyt. Se olisi tietysti syytä testata. Ainakin rakennus on mielenkiintoinen. Toivottavasti se säilytetään sellaisena.

Edelleen kaipaan jotain kahvilaa tai pientä kodikasta ravintolaa, jonne voisi piipahtaa vaikka vieraiden kanssa. Kaljakapakka ei kiinnosta. Klaukkalassa on vanha talo, jossa on mukava kahvila, mutta se ei ole iltaisin auki. Päivällä ei ole aikaa mennä sinne.

Nyt kun on lunta täytyy etsiä latuja. On niitä varmaan jossain - valaistujakin latuja. Rajamäellä on uimahalli, jossa tulee käytyä silloin tällöin. Oikein kiva paikka! Siellä voin kysellä valaistuja latuja.

Odotan kovasti kevättä! Nurmijärvellä on paljon luontoa ja voin mennä metsään lintuja bongailemaan. Onhan noita lintusia omallakin pihalla ruokinnalla, mutta selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syytä siihen en tiedä. Käpytikkakaan ei ole käynyt pitkään aikaan. Ehkä tuo rakennustyömaa lähistöllä on ajanut linnut muualle tai sitten ne käyvät naapurin ruokinnalla. Kunhan kevät saapuu näen taas kurkiauran lentävän pihamme yli ja peipot laulavat täyttä kurkkua. Sitä odotan.